putkitus.

Meillä siis oli se putkitus Jessicalla kun Jessica oli  11 kk
Mä luulin et Jessica ois kiukutellu aamul ku ei saanu aamupalaks muuta ku korviketta, mutta Jessica ei välittänyt yhtää.
Lähettiin puol yhdeksän hakee T:n äiti ja suunnattiin keskustaan ennen toimeenpidettä. Aikaa oli niin paljon että käytiin nesteellä hakemassa kahvit T:n kanssa. Kun päästiin Terveystalolle aika meni tosi nopeasti. Jessica katseli kaloja ja leikki iloisesti.
Jossain vaiheessa meijät kutsuttiin ja mentiin leikkaussaliin.  Mä joutusin pääsin mukaan nukutukseen, se oli jännä,mutta samalla pelottava kokemus. Jessica rupesi itkemään vasta kun nukutusmaski laitettiin suun eteen.

Heti kun päästiin odotushuoneeseen tunnelma oli lämmin, lisäks ne tarjos vanhemmille kahvia ja sämpylän. Olin ihan hämmilläni siitä,kun ei toi operaatiokaa kestäny ku 10 minuttia.  Heräämön hoitaja kerto meille vähän miten sit sen operaation jälkeen homma toimii.


Jessica heräs tosi nopeesti  nukutuksesta ja oli valmis kävelemään,vaikka jalat ei kantanu kokopäivänä kunnolla.  Koko päivän Jessica oli hieman väsyny,mutta silti omaitsensä. Ja lopuks on pakko sanoa,että tuo putkitus oli vaan hyväksi! Ei enää oo ollu sen jälkee korvatulehduksia:)

Äitin pieni selviytyjä( heräämössä)